Medal of Honorin jälkeen aloin jo epäillä, että olen vihdoin kasvanut aikuiseksi. Pelaaminen tuntui tylsältä ja merkityksettömältä. Jostakin syystä kuitenkin menin ja tilasin uusimman Call Of Duty (COD) pelisarjan tulokkaan Call of Duty: Black Ops.
Pelin ideana on toimia taas kerran jonkun eliittiporukan sotilaana, joka tekee supersalaisia tehtäviä ilmeisesti hallituksen laskuun.
En ole oikein perillä tuosta kuviosta, kun en pelaa juurikaan yksinpeliä, jossa tämä juoni näkyy varmasti koko komeudessaan.
Kuten tavallista, olen omistanut pelin nyt reilun kuukauden, enkä ole edes kokeillut yksinpelikampanjaa. Minulle ne vähäiset peliajat ovat aina sitä yhtä ja samaa – monin peli kampanjaa.
Kun ensimmäisen kerran käynnistin pelin ja tartuin peliohjaimeen tuntui kaikki taas jotenkin niin kovin oikealta. Minun on vaikeaa kertoa miksi – mitään yksittäistä syytä ei edes taida olla, mutta kaikki mistä valitin Medal of Honorin kohdalla on taas niin nappiinsa kohdallaan tässä uudessa CODissa kuin vain olla ja voi!
Ne pienet ärsytykset, jotka ovat vaivanneet kaikkia DICEn tekemiä PS3 räiskintöjä (Bad Company 1&2 ja MOH) ovat vain etäistä pahaa unta. Ensinnäkin CODin ohjattavuus ja liikkumisen sujuvuus ovat aivan omaa luokkaansa. Taistelija ei tökkää paikalleen kiivaimman tulitaistelun aikana, jos maassa sattuu lojumaan yksi jakoavaimen kokoinen metallin pala. CODissa eteneminen on aina jouhevaa ja taistelija osaa jopa kiivetä esteiden yli.
Tässä uudessa COD tuoteperheen vesassa on edelleen mukana kolmetasoinen kyyristely systeemi
- pystyssä
- kyyryssä
- maassa
Tämä antaa paljon vaihtoehtoja taistelussa sijoittautumiseen ja taktikointiin. Juoksemalla ja kyyristymällä samaan aikaan taistelija tekee hienon mahalaskun suoraan maihin. VIHELTÄÄ…
Kaikenlaiset tappoputkien palkinnot, unlockit ja muut saavutukset esitetään pelaajalle selvästi ja esimerkiksi käytössä olevasta aputoiminnosta muistutetaan aina kun kuoleman jälkeen aloitat uudella elämällä… ettei totuus unohtuisi.
Peli on täynnä pieniä hauskoja innovaatioita. Esimerkiksi omat “Emblemin” eli pelaaja tunnuksensa voi rakentaa erilaisista muodoista aivan itse. Sitä on vaikea ehkä näin tekstissä selittää, mutta kyse on siitä, että voit yhdistellä erilaisia muotoja ja muodostaa niistä oman yksilöllisen pelaajatunnuksesi. Tunnuksen saa myös koristamaan asettaan. Kaikki taistelut tallentuvat videona palvelimelle, joten voit jälkikäteen ihastella hyvin mennyttä kierrosta tai katsella mikä meni vikaan. Hauska uusi vekotin pelissä on RC-XD, kauko-ohjattava auto, jolla on lastina yksi C4 räjähde!
Monet uudistuksista eivät ehkä pelillisesti ole niin järisyttäviä mutta, kun katsoo kokonaisuutta on lopputulos paljon pelattavampi ja valmiimman oloinen kuin monessa muussa tämän genren pelissä.
Olen taas löytänyt sen pikkupojan itsessäni ja pelaan uutta COD Black Ops peliä innokkaasti. Jos pidit edellisestä COD Modern Warfare 2 pelistä, on tämä melkein pakko-ostos. Ennen pelin julkaisua siihen kohdistui paljon epäilyksiä. CODeja tehdään nimittäin kahden eri pelitalon toimesta. Molemmat saavat vuorotellen tehdä omansa. MW 2 oli Infinity Wardin tekemä, ja nimen omaan Infinity Wardia on pidetty näistä kahdesta parempana. Mutta Black Ops on selkeästi poistanut tämän vastakkain asettelun ja voin varauksetta todeta, että Black Ops on paras COD peli ikinä!
Peli on saanut jo nyt valtavan fanijoukon ja tähän joukkoon mahtuu aina muutamia vääräleukoja. Loppu kevennykseksi vielä: Call of Duty Black Ops myyttejä 😉