Ensimmäiset pelisessiot uuden Medal Of Honor pelin parissa on nyt vietetty. Se on jännä kun aloittaa uuden taistelupelin, että kuinka hukassa sitä ensin onkaan. Sitä tuntee itsensä aivan tumpeloksi, kun tovin juostuaan toteaa juosseensa väärään suuntaan ja törmää kartan reunaan – kaikki muut ovat toisella puolella karttaa taistelemassa.

Nopeasti tosin noita karttoja oppii ja tietää edes vähän mihin suuntaan mennä. Pelimekaniikka on aina uudessa pelissä omaksuttava ja ensimmäiset kierrokset eivät yleensä anna aihetta riemunkiljahduksille.

Ihka ensimmäinen kierrokseni pelissä, 5. sija ja peräti 7 tappoa – aika hyvin;)

Medal of Honor on siitä erikoinen peli, että sen yksinpelikampanja ja verkkomoninpeli käyttävät eri pelimoottoreita. Yksinpelikampanja on toteutettu CODin pelimoottorilla, kun taas moninpelin moottorista vastaa Bad Company 2 –pelin Frost Bite pelimoottori. 

Moninpelin pelimoottorin taustat haistaa jo pitkältä. Peli tuntuu niin Bad Companyltä kuin vain peli voi tuntua. Oikeastaan voisi sanoa, että kyseessä on Bad Company 3! BC2:sta tutut talojen sortumiset eivät käsittääkseni ole mukana MOHissa, ei ainakaan samassa mittakaavassa. Koko hajoava ympäristö BC2:sessa lähti vähän käsistä, kun taloja sortuin pilvin pimein. MOH tarjoaa ainakin jossakin määrin hajoavia esteitä, mutten ainakaan vielä ole kokonaisia taloja nähnyt luhistuvan.

Medal of Honoria on markkinoitu realistisena FPS pelinä. Tätä se varmasti onkin, mutta toisinaan tuntuu, että realismi tulee pelattavuuden kustannuksella. Pelihahmot eivät juurikaan rankaisua kestä ja kuolema tuleekin käymään suhteellisen usein. Pelissä informaatiota jaellaan niukasti ja taistelun tiimellyksessä jää helposti huomaamatta saavutetut edut, kuten tappoputkien palkinnot, ylenemiset yms. Äänimaailma on myös autenttisen yksinkertainen, joka tosin sopii hyvin pelin koruttomaan luonteeseen.

Call Of Duty MW2:seen tottuneelle tuntuu MOHin koruttomuus aika tylyltä. CODMW2:sessa ei jää epäselväksi kun avaat uuden aseen tai saat jonkin tappoputkipalkkion, siellä nimittäin nämä saavutukset esitetään isolla plakaatilla pelin tiimellyksessä. MOHin saavutukset kyllä välähtää ruudulla niin pienesti, ettei sitä edes aina huomaa. Kai siihenkin tottuu, mutta näin aluksi kaipaisi hiukan parempia signaaleja onnistumisita.

Täytyy sanoa, ettei Medal of Honorin ensivaikutelmat ole mitenkään hätkähdyttäviä. Kyllähän tuota tuossa sivussa pelaa, mutta paljon enemmän olen nauttinut COD MW2 pelin tuomasta peli-ilosta ja sujuvuudesta. Katsotaan josko mieli matkalla muuttuu, mutta en ole erityisemmin noista Battlefield Bad Company peleistäkään pitänyt ja tämä MOH on täysin samaa huttua. Niin paljon kun Battlefield saagan luonutta Dice-yhtiötä arvostankin ja kumarran ikuisesti PC:n Battlefield 2 ja Battlefield 2142 pelien luomisesta, on pakko myöntää että uudempien pelien suunta on aivan väärä. COD on tällä hetkellä PS3 FPS pelien suunnan näyttäjä. Nähtäväksi jää lunastaako uusin COD Black Ops odotukset. Sen julkaisupäivä on muistaakseni jo ensikuussa!